Onko autopuolueita olemassa?

SDP on vaa’ankielipuolue yksityisautoiluun liittyvissä kysymyksissä. Vihervasemmisto haluaa rajoittaa autoilua, mikä saa oikeistopuolueet laittamaan jarrun pohjaan. Demarit ei ole autopuolue.

Suhtautuminen yksityisautoihin erottaa puolueet räikeästi toisistaan. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat yksityisautoiluun rajoituksia, mutta kokoomus ja perussuomalaiset nostavat äläkän, jos katuja suljetaan tai autoilua haitataan. RKP on yleensä porvarileirissä. Koska kannat ovat näin jakautuneita, me demarit yleensä ratkaisemme kaupunkiympäristölautakunnassa, mihin suuntaan kaupungin liikennettä kehitetään. Olemme juuri siinä vaa’ankieliasemassa, että äänemme ratkaisee, rakennetaanko Sörnäistentunneli tai suljetaanko Kaivokatu yksityisautoilta.

Käyn nyt tässä kirjoituksessa läpi kaksi autoiluun liittyvää päätöstä, Sörnäistentunnelin ja Kaivokadun ja lopuksi kerron ajatuksesta, josta tuli vastaehdotus ja joka johti keskustan saavutettavuuden paranemiseen huoltotunneleiden avulla.

Case: Sörnäistentunneli

Syyskuussa 2021 eli nykyisen lautakuntakauden alkuvaiheessa saimme päätettäväksi autotunnelin, jota suunniteltiin menemään maan alla Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle. Tunnelin pituus oli suunnitelman mukaan 1,6 kilometriä ja sen hinnaksi arvioitiin 180 miljoonaa euroa.

Asia oli hankala. Miksi panostaa henkilöautoliikenteeseen ja mahdollisesti lisätä autoilua Helsingissä? Eikö tällainen ole vanhanaikaista ja jopa vastuutonta? Hintakin oli kova.

Päätös ei ollut helppo

Päätöstä ei syntynyt ensimmäisessä kokouksessa, eikä toisessakaan, koska asia hankaluutensa vuoksi pöydättiin pari kertaa. Heti alusta lähtien oli kuitenkin selvää, että kokoomus ja PS kannattavat tunnelia, kun taas vihreät ja vasemmistoliitto vastustavat hanketta tarmokkaasti. Asia jäi siis meistä kiinni. Valtuustoryhmämmekin jakaantui tunnelin puolustajiin ja vastustajiin.

Päädyin ja päädyimme kannattamaan tunnelia. Pitkien pohdintojen, palaveerauksen ja lisäselvitysten jälkeen ymmärsimme, että jos pohjoisen sisääntuloväylän eli nelostien liikenne ohjataan Redin eteen, siis Kalasataman portille, alueesta tulee vastenmielinen kaupunkiympäristö. Tunnelin avulla alue rauhoittuu pitkän matkan autoliikenteeltä, Kalasatamaan saadaan bussiasema ja kevyen liikenteen mahdollisuudet paranevat. Tunneli on myös edellytys Jokeri 0 -raidelinjan toteuttamiselle. Eli ratikalle Roihupellosta Meilahteen.

Eikä päätös todellakaan ollut helppo. Olen monta kertaa palannut pohtimaan asiaa, nyt kun pohjoinen sisääntuloaukkokin on kaivettu, mutta seison perustelujemme takana. Olisi ollut liian suuri riski, jos tulevaisuudessa 30 000 asukkaan ja yli 10 000 työpaikan kokoisen Kalasataman julkisivusta tulisi autokaaos.

Case: Kaivokatu

Viime vuoden syyskuussa lautakunnalle esiteltiin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka suurin riitaa aiheuttava ehdotus oli, että Kaivokatu, siis katu rautatieaseman edessä, suljetaan yksityisautojen läpiajoliikenteeltä. Ajatus pöyristytti varsinkin kokoomusta, joka sai vahvaa tukea vastustukselleen yrittäjäjärjestöiltä.

Tämäkään päätös ei ollut helppo. Lobbaus oli voimakasta, ja harva halua heikentää keskustan elinvoimaa tai estää yksityisautoilua Helsingissä. Mutta lopulta päätös oli aika selkeä: Kaivokatu koetaan tutkimusten mukaan epämiellyttäväksi kävely-ympäristöksi, vaikka se toivottaa junamatkustajat tervetulleeksi Helsinkiin. Kaivokadulle tarvitaan myös kahdet raiteet. Kun lisäksi yksityisautoilu on vähentynyt keskustassa ja liikenteen siirtäminen Kaivokadulta Esplanadille tarkoittaisi paluuta 2010-luvun liikennemääriin, oli järkevää kannattaa kävelykeskustan laajenemista rautatieaseman eteen.

Case: Huoltotunneli

Noin vuosi sitten saimme pohdittavaksemme suunnitteluvaraushakemuksen, jossa haluttiin rakentaa uusi maanalainen tunneliyhteys Hakaniemestä ydinkeskustaan. Ajatus oli (koska kaupunki on systeemi ja kaikki liittyy kaikkeen), että tunnelilla helpotettaisiin keskustan maanalaisiin parkkipaikkoihin ajamista ja katutilaa vapautuisi kävelijöille, pyöräilijöille, kevyen liikenteen sähkövempeleille ja joukkoliikenteelle. Win-win siis, joten asia oli kannatettava.

Huoltotunneli kumisee tyhjyyttään

Mutta hetkinen. Meillähän on jo tunneleita olemassa ja niiden käyttö on hävettävän vähäistä. Yritykset eivät ole liittynyt toivotulla tavalla huoltotunneliin ja se kumisee tyhjyyttään. Eikä suurin osa autoilijoista edes tiedä tunneleista. Siksi tein vastaehdotuksen

Sami Kuusela: Lisätään esitysehdotukseen: " Nykyisten huoltotunneleiden soveltuvuutta pysäköintilaitoksiin kulkemiseen testataan mahdollisimman pian, jotta keskustan pysäköintilaitosten saavutettavuus henkilöautoilla paranee. Tunneleihin toteutetaan tarvittavat teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset muutokset, jotta ajaminen parkkihalliin onnistuu eri suunnista. Lisäksi autoilijoille kerrotaan ajomahdollisuudesta ja liikennettä ohjataan tunneliin opasteilla."

Kannattaja: Mika Raatikainen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sami Kuuselan vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Tunnelissa oli virkakunnan mukaan mm. yksi muuntaja, joka piti siirtää ja lisäksi pelastuslaitos vaati rakentamaan muutamia poistumisteitä. Melko pienellä panostuksella siis helpotetaan keskustan saavutettavuutta yksityisautoille.

Oli hienoa, että lautakunta löysi tässä yksimielisyyden ja työt huoltotunnelissa liikennöinnin helpottamiseksi ovat jo pitkällä. Kohta sitten laitetaan isot kyltit Kaisaniemeen, että tästä maan alle ja parkkihalliin, olkaa hyvä ja ajakaa.

Lopuksi

Vaikka liikenteestä päättäminen saattaa vaikuttaa monista aikamoiselta eripuralta, suurista linjoista ollaan yleensä samaa mieltä. Harva vastustaa pyöräilyn edistämistä ja baanaverkkojen rakentaminen on yhteinen tahto. Ratikkaverkoston laajeneminen on myös yhdessä sovittu juttu ja sähköautojen latausinfraa pitää lähes kaikkien mielestä parantaa ja päästötöntä liikennettä tukea.

Yksikään puolue ei ole “autopuolue”

Myöskään yksityisautoilua ei pyritä estämään, eikä toisaalta yksikään puolue ole “autopuolue”. Autoilua tosin rajoitetaan – ja mielestäni perustellusti, mistä myös kirjoitin aiemmin. Painotukset vaihtelevat, mutta päätökset ja kannat pohjataan virkakunnan tarjoamaan tietoon ja vuosia tai vuosikymmeniä kestävälle kaavaprosessille ollaan yleensä uskollisia, mikä on koko kaupungin etu.

Kiitos että luit tähän asti. Olen ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, pidäthän minut mielessä. Ja jos kiinnostuit enemmän, tilaa uutiskirjeeni!