Se tapahtuu sittenkin! SDP:stä on tulossa yrittäjien puolue

Ison puolueen laiva kääntyy hitaasti. Mutta kun suunta muuttuu, se huomataan. Viikonvaihteessa SDP kertoi kymmenen keinoa pienten yritysten toiminnan helpottamiseksi ja siirtyi hiukan oikealle, muttei kuitenkaan hölmöksi porvariksi. Antti Lindtmanin puhe härnäsi monia.

Helmikuussa perustamani Bisnessosialistit -facebook-yhteisö täyttää neljä vuotta. Perustin ryhmän, koska olin päättänyt asettua ehdolle kuntavaaleissa ja olin varma, että pystyisin vakuuttamaan porukat, että demarit on itseasiassa yrittäjien puolue. Että on helpompi yrittää ja ottaa riskejä maassa, jossa epäonnistuminen on mahdollista, heikoista huolehditaan, luottamusta löytyy ja infra toimii.

C’moon demaria? Ei koskaan!

No, tosi moni yrittäjäkaverini oli ihan että “Voisin kyllä äänestää sua henkilönä, mutta c’moon demaria? Ei koskaan!”

Eikä puolue Sanna Marinin aikana yrittäjäystävällisyyttä huokunutkaan. Vaali- ja puolueohjelmissa firmoista puhuttiin lähinnä vastustajina tai välttämättöminä pahoina, joita pitää säännellä. Toki saatettiin mainita, että “yrittäminen on tärkeää” ja käytiin Slushissa tsekkaamassa pöhinät, mutta demarit olivat tiukasti vasemmalla ja pääasiassa tavallisen palkansaajan puolella. Yrittäjätaustaisia ehdokkaitakaan ei löytynyt puolueen riveihin. Jopa vassareilla oli enemmän yrittäjiä listoillaan.

Jatkoin kuitenkin jankuttamista, koska huomasin, että kanssani samalla tavoin ajattelevia demareita löytyi varsinkin nuoremmasta väestä. Viime vuoden puoluekokoukseen teimme Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallaman ja puolueosastoni Nuorsosialidemokraattien kanssa aloitteen, jonka otsikko oli “SDP:stä tulee tehdä myös yrittäjien puolue”. Aloite hyväksyttiin.

Vuosi sitten alkoi myös puolueen ohjelmatyö, jossa eri alojen työryhmät valmistelevat puolueen linjaa. Pääsin mukaan yrittäjyys-työryhmään, jonka työn hedelmiä korjattiin nyt viikonloppuna puoluevaltuuston kokouksessa Kokkolassa, kun SDP julkaisi kymmenen keinon listan pienten yritysten tilanteen helpottamiseksi. Hyviä ajatuksia kaikki, vaikkakin tietysti liian varovaisia omaan makuuni. Puhuin itse puoluevaltuustossa seuraavista linjauksista, sillä aina pitää kirittää ja aina voi tehdä paremmin ja rohkeammin.

Alla puheeni.

Olen ollut yrittäjä pienestä pitäen, 27 vuotta. Tällä hetkellä olen yksinyrittäjä eli itseni työllistäjä.

Vaikka monet yrittäjät ja varsinkin yrittäjäjärjestöt tykkäävät valittamisesta, en itse tykkää yhtään ruikuttamisesta. Yrittäjänä olo on oma valintani ja rakastan vapautta innostua aina uusista jutuista ja kääntää ne bisneksiksi.

Tykkään myös tosi paljon, että me demarit ollaan muuttumassa vihdoin yrittäjienkin puolueeksi. Nyt on oikea aika, kun vallassa on historiallisen yritysvihamielinen hallitus, kuten Anttikin todisti.

Mutta haluan kuitenkin puhua yhdestä epäkohdasta. Nimittäin siitä, että Suomessa on valtavasti ihmisiä, joiden ei kannata edes haaveilla yrittämisestä. Monen on parempi pysyä palkkatyössä, johon on kyllästynyt tai jäädä työttömänä sohvalle makaamaan.

Itsensä työllistämisestä on tehty nimittäin vaarallista.

Ensimmäinen riski on turvan menettäminen. Jos joutuu työttömäksi ja on niin tuhma, että ottaa vastaan minkä tahansa pienen työn vaikkapa kevytyrittäjäpalvelun kautta, virkailija vie kaikki työttömyystuet. Jopa omien kotisivujen tekeminen, vapaaehtoistyöt tai kitaran rämpyttely pikkujouluissa voidaan tulkita päätoimiseksi yrittämiseksi — vaikka niistä ei saisi rahaa. Kirjoitin aiheesta blogiini joku aika sitten ja sain valtavasti viestejä näistä pähkähulluista TE-toimiston tulkinnoista. Sivutoiminen yrittäminen on myös riski: jos sinut irtisanotaan vakiduunista, voi olla ettet saa ansiosidonnaista. Ei kannata yrittää siis.

Toinen on YEL eli yrittäjän eläke. Juuri uudistettu YEL määrätään arvion mukaan, ei tulojen perusteella. Moni aloittava yrittäjä maksaa ihan liikaa eläkettä - kun ei ole osannut olla ovela eläkeyhtiön kanssa neuvotellessa eikä oma laskutus ole toteutunut kuten toivoi. Täysin epäreilu tilanne. Taas on parempi jäädä sohvalle makaamaan.

Kysynkin nyt teiltä, rakkaat toverit. Onko Suomella varaa tähän? Onko meillä varaa pitää työttömät passiivisina tukien varassa tai tappaa työssäkäyvien yrittäjyysunelmia? Vai olisiko aika ajatella, että jokainen itsensä työllistävä on sankari?

Me ollaan systeemipuolue. Ja me osataan korjata tämä hullu tilanne. Kuka muu muka?

On varmasti järkevää, että keskitymme pieniin yrityksiin, erityisesti yksinyrittäjiin – joita muuten kannattaa kutsua itsensätyöllistäjiksi, koska se termi kertoo paremmin sankaruudesta kuin yksinyrittäjä tai pahin termi kaikista: pakkoyrittäjä.

Itsensätyöllistäjistä ei huolehdi kukaan

Itsensätyöllistäjistä ei nimittäin huolehdi kukaan. Tämä kirjava porukka hoiva-alasta luoviin ammatteihin ja toiminimistä kevytyrittäjiin on unohtunut kaikilta. Tästä puhui myös puheenjohtaja Antti Lindtman Kokkolassa – ja härnäsi sanoillaan monia:

Kukaan ei vaikuta välittävän pienyrittäjistä. Ei hallitus tai sen ohjelman muotoillut EK. Ei edes Suomen Yrittäjät.

SDP välittää. SDP on pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien puolella. Kampaajien, partureiden, hoiva- ja siivousyrittäjien, korjaamoyrittäjien, kulttuuri- ja taideyrittäjien – heidän toimeentuloonsa ja heidän kasvumahdollisuuksiinsa ostovoiman puute, hallituksen leikkaukset ja veromoukari kenties ilkeimmin iskevät.

Lindtmanin linjapuhe ärsytti heti Kokoomuslaisia.

Työministeri Satonen Twitterissä 16.11. heti Lidtmanin puheen jälkeen.

Satonen on iloisesti hukassa ja huomaa, ketä hän kuuntelee. Ei pienyrittäjien asemaa oikeasti paranneta helpottamalla ihmisten irtisanomista. Vaikka näitä asioita kannattaa myös pohtia, ei yksinyrittäjien eli itsensätyöllistäjien tai edes mikroyritysten suurin ongelma löydy porvarin peruskirjasta, jossa työntekijä on vastustaja tai vähintään riski. Ahdinko löytyy ihan peruspärjäämisestä, tulosta syövistä veronkorotuksista tai pähkähullusta byrokratiasta.

Mikroyritysten suurin ongelma ei löydy porvarin peruskirjasta

Myös Suomen yrittäjät suuttui Lintmanin heitosta.

On kuvaavaa – ja vähän surullista, että Yrittäjien julkaisemassa vastinejutussa järjestön toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen luulee sivaltavansa meitä demareita puhumalla osinkoverotuksesta.

“Samaan aikaan SDP jättää kertomatta, että se esittää myös satojen miljoonien kiristyksiä pienten yrittäjien verotukseen. Ei voi kuin ihmetellä, Pentikäinen jatkaa ja viittaa listaamattomien yritysten osinkoverotukseen”, jutussa todetaan.

Voin nyt kertoa Pentikäiselle ja muillekin, että listaamattomien yritysten verokikkailun lopettaminen on myös asiantuntijoiden suosittelema toimenpide. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT suositteli osinkoverotuksen korjaamista, jotta investoinnit suunnattaisiin paremmin kansantaloutta palvelemaan.

On suorastaan surkeaa, kuinka sekä yrittäjäpuolueeksi itseään kutsuva kokoomus, että myös suurin yrittäjäjärjestö soittavat vanhaa grammaria: työntekijöiden oikeudet minimiin ja rikkaiden verot alas. Se kertoo, että kontakti tavallisen pienyrittäjän arkeen on heikko. Eivätkä itsensätyöllistäjät oikeasti kiinnosta.

Mutta mutta: Nyt kannattaa siis laittaa hanaa. Lupaan jatkaa hommiani sen eteen, ettei yrittäjäksi ryhtyminen olisi niin vaarallista kuin nykyään. Se on koko Suomen etu. Kun nyt tiellä on monta miinaa, tuhannet yritykset jäävät perustamatta ja kansantalous kurjistuu. Eivätkä ihmiset pääse toteuttamaan itseään ja seuraamaan unelmiaan. Itsensätyöllistäjien epäily, kyttäys ja rankaisu johtavat paitsi kasvaneisiin sosiaalimenoihin, myös piilotappioihin yhteiskunnalle: jokainen syntymätön yritys olisi voinut tuoda Suomelle rahaa.

Lopetetaan jo tämä ankeus.