Miksi perussuomalaiset kieltävät rasismin?
Perussuomalaisten johto julistaa, ettei Suomi ole rasistinen maa. Onko Purran ja Mäkelän väitteille tukea? Löysin yhden linkin.
Nyt se sitten saatiin. Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Vaikka odotukset olivat juhlavan julistuksen suhteen matalalla, hallitus näytti pelättyäkin nolommalta ja heikommalta.
Ai miksi?
Päästiin uudelle levelille
Retoriikassa eli puhekikkailussa päästiin uudelle levelille. Kun perussuomalaiset ovat tätä ennen hämärtäneet keskustelua rasismista sotkemalla rasismin määritelmää ja puhumalla Eskimo-puikkojen tai Afrikan tähden kieltämisen naurettavuudesta, nyt laitettiin uusi vaihde silmään: Suomessa ei edes ole rasismiongelmaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä puhuivat synkronoidusti, ja noudattivat yhdessä sovittua suunnitelmaa.
Ensin voivoteltiin keskustelun sävyä.
“Tässä kesän aikana kun tätä keskustelua on yhteiskunnassa ja mediassa on käyty, niin sitä on käyty hieman mustien pilvien alla. Monesti on saanut ymmärtää, että meillä on aivan suunnattoman suuria ongelmia Suomessa. Mutta sehän ei pidä paikkaansa”, totesi Purra tiedotustilaisuudessa.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kertoi saman illan A-talkissa kesän rasismikohun olleen “raskas ja ikävä episodi” ja kohujen olleen “turhia”.
“Ylipäätään keskustelu on synkkä”, pahoitteli Mäkelä.
Sitten päästiin asiaan. Siihen oikeasti synkimpään asiaan eli rasismin kieltämiseen.
“Nostan mielelläni esiin, että meillä keskimäärin maahanmuuttajaväestö on hyvinkin tyytyväistä, onnellista elämäänsä”, lausui Purra toimittajien edessä.
Lopullinen niitti ja uhrien vähättely seurasi muutaman lauseen päästä: “Se minkä verran Suomessa koetaan rasismia, niin tietenkin kaikki on huono asia, mutta tästäkin on hyvin erilaisia tuloksia. Tämä nyt lähtökohdaksi tähän.”
Illalla A-talkissa Mäkelä toisti pomonsa viestin. Kun toimittaja kysyi, että lupaako Mäkelä, ettei perussuomalaista tule rasistisia puheenvuoroja jatkossa, Mäkelä väisti kysymyksen ja vastasi valehtelemalla tilastoista.
“Suomessa on ehkä vähiten syrjintää. Synkistelyyn ei ole aihetta. Asiat on hoidettu hyvin.”
Perussuomalaisten johdossa ollaan ovelia
Sekä Purra että Mäkelä ovat väärässä. Ja tietävät sen. On mahdotonta uskoa, että politiikan johdossa ei tiedettäisi tutkimuksista, joissa Suomen rasistisuutta on tutkittu ja ongelman vakavuus löydetty.
Perussuomalaisten johdossa ollaan kuitenkin ovelia. Kun vihjaillaan tutkimuksista ja tuloksista, jotka muka todistavat rasismin olemattomuuden Suomessa, mutta ei kerrota tarkemmin, mihin tietoon viitataan, väittely on vaikeaa.
Päätin ottaa selvää
Päätin ottaa selvää. Aloin kysellä ympäri internetiä, mihin tutkimuksiin perussuomalaiset viittaavat. Mikä data todistaa nämä “hyvin erilaiset tulokset” tai väitteen, että “Suomessa on ehkä vähiten syrjintää”?
Puolueen verkkoaktiivit laittoivatkin someketjuihini linkkejä. Ensin viitattiin suomalaisten rakastamaan World Happiness Reportiin. Vuonna 2018 raportissa tutkittiin erityisesti kantaväestön ja ulkomailla syntyneiden onnellisuutta ja Suomi voitti molemmissa kategorioissa: meillä on onnellisin kansa ja onnellisimmat maahanmuuttajat.
En kyseenalaista World Happiness Reportin löydöksiä. Uskon mielelläni, että Suomi on paras maa – myös maahanmuuttajille. Haluan asua tällaisessa maassa. Jos täällä on kivaa meillä kantasuomalaisilla, miksei myös muualta tulleilla?
Mutta rasismista tai sen yleisyydestä ei tutkimus kerro. Onnellisuusraportissa mitataan muun muassa bruttokansantuotetta, elinajanodotetta ja korruption vähyyttä, mitkä ovat Suomessa hienolla tolalla – kaikille kansanryhmille. Mutta edes rasismi-sanaa ei raportissa mainita.
Löytyi yksi “tutkimus”
Seuraavaksi sainkin eteeni varsinaisen herkkupalan. World Population Review on datankeräyssivusto, jonka listauksessa “Least Racist Countries 2023” Suomi sijoittuu sijalle kuusi. Mahtavaa! Suomi on siis maailman kuudenneksi vähiten rasistinen maa.
Mutta sitten katson tarkemmin. World Population Review on muutaman nimettömän tyypin ylläpitämä kaupallinen verkkosivusto, joka kerää tietoa rajapinnoista eri puolilta maailmaa, kuten sivuston About-osiosta selviää. Vaikka tietolähteet ja metodit (eli tapa, miten data on pureskeltu) on listattu summittaisesti jokaisen listauksen yhteydessä, ei kyse ole tutkimuksista. Ei lähellekään. Tässä on kuvakaappaus on “rasismitutkimuksen” lähteistä.
Ihanko oikeasti? Onko tämä se “tutkimus”, joka tarjoaa “erilaisia tuloksia” ja todistaa, että “Suomessa on ehkä vähiten syrjintää”? Tähänkö Riikka Purra ja Jani Mäkelä viittaavat vai löytyykö internetistä vielä joku sivusto, jossa ollaan eri mieltä kuin oikeiden tutkijoiden ylivoimainen enemmistö?
World Population Review ei ole disinformaatiosivusto, eli se ei tarkoituksella levitä väärää dataa. Google-mainoksilla tienaavan sivuston ylläpitäjiä Suomi tuskin edes kiinnostaa. Mutta on vaarallista, jos poliittisia päätöksiä pohjataan netin nurkista löytyviin listauksiin.
Koska homma on vakava, otin yhteyttä muutamiin rasismia tutkiviin ja siitä julkisuudessa puhuviin asiantuntijoihin ja he kertoivat, että kyllä, tätä yhtä ja samaa World Population Reviewin “tutkimusta” linkataan ja lähetellään heille sähköposteihin ja someketjuihin aina kun he kommentoivat rasismia joko internetissä tai median haastatteluissa.
Oikeat tutkimukset eivät tie väitettä, että Suomessa olisi vain vähän rasismia
Oikeat tutkimukset eivät tue väitettä, että Suomessa olisi vain vähän rasismia. Vaikka Purra niin väittää, Jani Mäkelän lyödessä komppia. Mutta rasismin yleisyydestä Suomessa on valtavasti näyttöä.
Tässä muutama esimerkki ja lähde.
Being Black in the EU -selvityksessä vuonna 2018 vertailtiin tummaihoisten kokemaa rasismia ja syrjintää kahdessatoista EU-maassa. Tuloksena oli, että rasistisen ahdistelun kokemukset olivat kaikista yleisimpiä Suomessa. Suomessa 63 prosenttia vastaajista oli kokenut rasistista häirintää viiden vuoden aikana, kun tutkittujen EU-maiden keskiarvo oli 30 prosenttia.
Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad lähetti vuosina 2016-2017 1000 identtistä työhakemusta suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Tuhannesta hakemuksesta suomalaisnimiset saivat 390 haastattelukutsua. Irakilaisten saldo oli 134. Somalialaisten vain 99.
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa : FinMonik-tutkimus 2018-2019 selvitti, että Afrikan maista (poislukien Pohjois-Afrikka) Suomeen muuttaneista miehistä 60 prosenttia ja naisista 50 prosenttia oli vuoden aikana kokenut nimittelyä, kielteisiä eleitä, väkivallalla uhkaamista tai uhkaavaa käytöstä, ilkivaltaa tai ryhmän ulkopuolelle jättämistä.
Ja niin edelleen ja niin edelleen.
Milloin perussuomalaiset lopettavat suomalaisen rasismin vähättelemisen? Missä vaiheessa Petteri Orpo löytää ryhtinsä ja käskee ministerinsä oikean tiedon äärelle?
Kun perussuomalaiset hokevat, ettei rasismi ole Suomessa ongelma, se on halventavaa naureskelua niille, joita syrjitään. Mutta se on ovela tapa lopettaa keskustelu.
Kyllä perussuomalaisten johto tietää, miten tutkimukset toimivat: useista lähteistä kerätty tieto on lähimpänä totuutta. Päätöksentekoa ei voi perustaa nettilinkeille. Muuten liskot johtaisivat Suomea ja maapallo olisi oikeasti litteä.